Itävalta Büro für Berufsintegrationsprojekte 27. - 28.4.2017

Torstai 27.4.2017

Aloitimme päivän tutustumalla integrationsprojekten sisaryritykseen, jota kutsutaan ”Dafür”. Heidän toiminnastaan meille kertoi Patricia ja Mathias. He toimivat nuorten kanssa, joilla perusopetuksessa on haasteita eivätkä tiedä mihin alalle olisivat suuntautumassa. Heidän ”löydettyään” ammattiopinnoissa tukea tarvitsevia, he siirtävät asiakkuuden integrationsprojekten hoitoon. Claudia, jonka tapasimme myös toimistolla, tekee psykologisia testejä. Niillä kartoitetaan nuoren mahdollisuuksia opiskella normaalitavoitteisesti ammattitutkintoon. Testien pohjalta näkee myös tarvitseeko nuori tukea ja jos niin millaista selviytyäkseen opinnoista. Keskustelimme paljon motivaation merkityksestä ja realististen tavoitteiden asettamisesta opintoihin.

Ruokailu oli kiinalaisessa ravintolassa nimeltään Shao Khao. Seuraamme liittyi Reinhard. Hän työskentelee yrityksessä Zumtobel ja hänen tekee yhteistyötä yhden erityisopiskelijan kanssa (työskentelee työparina). Zumtobel on mukana projektissa nimeltään BFP. Projektissa erityisopiskelijoita otetaan työskentelyyn mukaan ja heille mahdollisuuksien mukaan tarjotaan koulutuksen jälkeen myös työpaikka yrityksestä. Tutustuimme kahteen eri malliin opiskella. Toinen mallista vastasi Suomen oppisopimusjärjestelmää, jossa normaalin tavoittein opiskelijat työskentelevät yrityksessä ja yhden päivän viikossa koulussa. Koulun tavoitteena on ottaa tähän ryhmään mukaan vuosittain muutamia erityisopiskelijoita. Tutuistuimme Reinhardin kanssa työskentelevään opiskelijaan. Zumtobel-yrityksen tiloissa oli myös erityistä tukea tarvitsevien ”osatutkintoa” suorittavia opiskelijoita. Heitä valitaan vuosittain neljä opiskelijaa ja koulutus kestää kaksi vuotta (yhteensä siis kahdeksan opiskelijaa). Heillä on yrityksessä oma osastonsa, jossa he tekevät yksinkertaisia pakkaus- ja viimeistelytöitä. Tällaisia tehtäviä olivat mm. ruuvien esikiinnitys osaan ja pienten osien pakkaus läpinäkyviin pusseihin. Koulutuksen jälkeen osaavimmat opiskelijat työllistyvät yritykseen.

Perjantai 28.4.2017

Perjantaina menimme aamusta toimistolle. Meillä oli reflektointipäivä. Toimiston väki oli nähnyt paljon vaivaa matkamme onnistumisen eteen ja kaikki sujui suunnitellusti. Täytimme viralliset paperit ja kiitimme yhteistyöstä. Perjantaina tapaamisemme päättyi lounaaseen. Toimistolta menimme seudun ainoaan kauppakeskukseen Messepark:iin. Lumisena ja sateisena päivänä siellä oli hyvä tutustua paikallisiin liikkeisiin ja tehdä tuliaisostokset.

Thank you for the wonderful week. We met many new people and learned a lot of new things.
Vielen Dank Julia, Ulli und Simon :)

Itävalta Büro für Berufsintegrationsprojekte 26.4.

 26.4.2017

Tänään päästiin itse asiaan.. eli oman alan asioihin. Päivä käynnistyi Dornbirnin ammattikoulussa. Ensimmäisen vuoden Retail-opiskelijat olivat valmistautuneet vierailuumme ja pareittain jokainen piti lyhyen esittelyn opintoihinsa liittyvästä asiasta. Aivan mahtava juttu! Nämä opiskelijat suorittavat tutkintonsa normaalin tavoittein ja vain yksi heistä oli erityisen tuen piirissä. 

Täällä näimme heidän somistusluokkansa, tai siis niitähän oli kaksi. Kaikki materiaalit loistavassa järjestyksessä varastossa ja iso luokkatila jossa jokainen opiskelija pystyy omaa esillepanoa harjoittelemaan.

Tämän tutustumisen jälkeen alkoi jo olla nälkä. Syömään menimme Hotelli Viktoriin, joka on erityisen tuen piirissä olevien opiskelijoiden harjoittelupaikka. Hotelli sijaitsee korkealla vuorella ja maisemat sen mukaiset kuten valokuvasta näette… okei… joskus on sateista ja pilvistä… mutta ruoka maistui, annoskoot riittävät. Tänään ei ole tarvinnut mitään muuta syödäkään.

Kylläisinä matkamme jatkui Röthisissä sijaitsevaan harjoittelupaikkaan, jossa työskentelee erityistä tukea tarvitsevia. Siellä oli tuloomme myös valmistauduttu…

Tytöt työskentelivät tekstiilitöissä (äitienpäiväksi sydämiä) ja pojat puutöissä. Heille tulee tilauksia yhteistyötahoilta ja he myymät valmistamiaan tuotteita omassa myymälässä Sulzissa.

Täältä meidänkin matkamme jatkui Sulziin. Siellä oli kolmessa kerroksessa myynnissä vanhaa, käytettyä ja harjoittelupaikoissa valmistettua tavaraa. Lisäksi siellä myytiin paikallisia tuotteita. Siellä oli myös kahvila. Alla olevat valokuvat ovat kaikki Sulzista. Kuvat puhukoon...

Itävalta Büro für Berufsintegrationsprojekte

Sunnuntaina 23.4.2017
Lähtö Hämeenlinnasta klo 13.15 pikavuoro Hensinki-Vantaan lentokentälle, lento AY0863 Zurichiin, josta kolmen junavaihdon taktiikalla paikallista aikaa klo 21.30 heti perillä Dornbirnissä. Tunnelma oli varsin huojentunut kun saimme hotellihuoneen avaimet ja perillä suunnittelusti.

Maanantai 24.4.2017
Varsinainen ohjelma alkoi...integrationsprojekten toimistolla Hohemens:ssä oli heidän toiminnasta esittely. Paljon saimme informaatiota. Viikon ohjelma esiteltiin. Iltaohjelmaan tuli heti muutos koska ennusteen mukaan viikon ainoa aurinkoinen päivä oli tämä maanantai. Mutta ennen iltaohjelmaa vähän päiväohjelmaa.. Lounas jäi syömättä koska oli kiire Lochaun ammattikouluun. Rehtori esitteli koulujärjestelmää ja heidän toimintatapaansa. Vauhdikas rouva juoksutti koulun tilat läpi ja tarjosi ehkä maailman parasta omenapiirakkaa kera jäätelön ja kermavaahdon. Kyllä maistui lounaaksi :) Niin, siitä  koulujärjestelmästä.. opiskelijat ovat koulussa kahdeksan viikon jakson per lukukausi, lopun ajan he ovat työpaikalla töissä ja heille maksetaan siitä palkka. Tämä kuulosti varsin mielenkiintoiselta varsinkin kun myöhemmin meille selvisi, että koulun henkilökunta ei ole lainkaan opiskelijoihin yhteydessä silloin kun he työskentelevät yrityksissä.
Ja se aurinkoinen iltaohjelma. Ensin Bregenzissä sijaitsee euroopan suurin järvi, jossa kelluu maailman toiseksi isoin esiintymislava. Yleisöä esityksiin mahtuu kymmenen tuhatta. Näytti vakuuttavalta. Esityksiä on kesäisin, joten toinen reissu ehkä silloin. Täältä kiirehdimme vanhan kaupungin kautta takaisin Dornbirniin ja siellä huikea matka kohti taivasta... Gondolihissillä liki kilometri ylöspäin ja siellä ruokailu mahtavilla maisemilla maustettuna. Ihan huikeat maisemat.

Tiistai 25.4.2017
Heti aamusta kohti Bregenzin ammattikoulua. Rehtori kierrätti teknisiä aloja. Siellä mm. opiskeltiin autohuoltoa. Mielenkiintoista oli se, että koululla oli muutamia (rekisteröimättömiä) autoja, joita he huolsivat. Ei oman henkilökunnan eikä ulkopuolisten autojen korjausta tai huoltoa. Sama päti myös muilla aloilla. Meitä kiinnosti erityisesti nähdä huikean hienot suurkuvatulostimet ja offset-painokoneet. Työskentelytilat olivat kaikki siistejä ja ajanmukaisia, uusimmilla alan laitteilla. Täällä myös sama kuin eilisessä oppilaitoksessa eli opiskelijat koulussa kymmenen viikkoa ja lopun ajan periodista työpaikoilla.
Päivä jatkui "Clean"-klinikalla. Opimme kuinka vaarallista tupakka, alkoholi, huumeet ja peliriippuvuus ovat. Opiskelijoille (ja meille) ensin luennoitiin näistä ja sitten toiminnallisissa työpisteissä tutustuttiin tarkemmin aiheeseen. Riikkakin koki "kännilaseilla" miltä tuntuisi olla humalassa. Illalla ruokailu Dornbirnin ravintola Gemslessä. Suosittelen kun täällä päin olette liikkeellä!

Kimin kokemuksia Tallinnan jaksosta

Menin joka aamu astanguun töihin ja tein työni jonka jälkeen pääsin lähtemään bussille ja sillä takaisin asuntoon. Vapaa-ajalla käytiin tutustumassa vanhaan kaupunkiin ja virolaiseen kulttuuriravintolaan (+ muihin paikallisiin ravintoloihin). 

Lisäksi tutustuimme nähtävyyksiin, matkatavarakauppoihin, muihin paikallisiin kauppoihin ja virukeskus tuli aika tutuksi 3 viikon aikana. (siis koko kolmen viikon aikana koska toisen viikon työtehtäviä en muista mutta todennäköisesti publisher tehtäviä.)

Tein publisher työni loppuun kolmannen viikon aikana jonka jälkeen päästiin jo torstaina pakkailemaan ja viettämään vapaata. Vapaa ajalla käytiin kaupoilla taas kerran ja katseltiin paikallisia nähtävyyksiä.

Opin työskentelemään muulla kielellä kuin suomi, englannin taidot ei ainakaan tietääkseni kehittynyt. Mutta tärkeintä on että opin asumisesta ja asioinnista toisella kielellä. Tapasin uusia oman ikäisiä nuoria joiden kanssa olin yhtenä iltana katsomassa Tallinnan yötä.

Kim

Miikan kokemuksia Tallinnan jaksolta

Ensimmäisellä viikolla tutustuttiin Tallinnan kaupunkiin, liikenteeseen, kulttuuriin ja jokapäiväiseen elämään. Päivittäinen kaupunkikävelyt oli mielenkiintoisia ja ihmiset olivat kaiken puolen uniikkeja ja historialliset vanhan kaupungin näkymät oli upeita.

Joka päivä töihin mentiin ja oltiin siellä 6 tuntia per päivä, työpäivät alkoivat kello 9 aamulla ja päättyi kello 15. Töiden jälkeen menimme kaupungille nähtävyyksiä katselemaan.

Viimeinen viikko oli joihinkin pisteisiin joko rennompi tai vaativampi, joinakin päivinä olin koko ajan työn kimpussa ja joissain kohdin pystyin lepäämään hiukan, joinain päivinä työt olivat rennompia ja pystyi kunnolla miettimään.

Vapaa ajalla piti enimmäkseen pakata tavaroita ja miettiä paluumatkan sujuvuutta.

Opin viron kulttuurista ja ihmisistä. Rahankäyttöä opin rajoittaan ja tapasin uusia ihmisiä sekä naamatusten ja keskustelupalstoilla.

Vironkielisiä ruokia en kunnolla osaa mutta tuli sekin opittua johonkin pisteeseen.

Miikka

Toinen viikko Wightsaarella

Toinen kouluviikko alkoi mukavasti pääsiäismunien tekemisellä. Suklaan sulattaminen ja suklaakerroksien tekeminen muottiin oli keskittymistä ja kärsivällisyytä vaativaa puuhaa. Lopputuloksena oli kuitenkin mahtavat ja makeat munat ;).

Maanantaina oli kaikinpuolin makea päivä, koska myös iltapäivällä leivoimme suklaisia maissikakkuja collegen opiskelijoiden kanssa.

Tiistaina vierailimme Riverside Centerissa, joka on hyväntekeväisyysjärjestöjen ylläpitämää kehitysvammaisten päivätoimintaa. Iltapäivällä Eeva, Roosa ja Sella pääsivät opiskelija ryhmän mukana metsäkouluun. Metsässä harjoiteltiin tulen tekemistä ja paistettiin tikkupullia. Luonnossa oli helppo ja mukava toimia yhdessä ja opiskelijoiden välille löytyi luonteva tapa kommunikoida. Roosa ja Sella toimivat myös opiskelijoiden tukena tikkupullan paistossa.

Aikaa oli myös rentoutumiseen.

Sillä välin Mia, Emilia ja Kia harjoittelivat toisen ryhmän kanssa eläintenhoitoa. Luokassa oli hoidottevana Shelly niminen kilpikonna.

Keskiviikkona aamupäivällä osa porukasta osallistui matematiikan ja englannin tunnille ja osa työtaitojen harjoitteluun, jossa teemana oli kahvilatyöskentely.

Matematiikan tunnilla bingon pelaamista.

Kahvilan pitoa.

Keskiviikkona iltapäivällä pääsimme vierailemaan saaren ainoaan sairaalaan, St Mary's:iin. 

Torstaina oli viimeinen virallinen koulupäivämme. Osallistuimme tanssitunnille, jossa kaikilla oli hauskaa ja teimme myös oman pienen esityksen.

Tanssin pyörteissä.

Torstai iltapäivä kului arviointia tehdessä ja hyvästellessä tapaamiamme ihmisiä. 

Kaikki saivat hienot sertifikaatit saavutuksistaan.

Insights ryhmän opettajia tyttöjen kanssa.

Viimeisen illan aterialla.

Mitä sitten oikein opittiin?

Sella, Kia, Roosa ja Emilia: Selviytymistä erilaisissa asioimistilanteissa vieraalla kielellä, vieraassa ympäristössä toimimista,  kommunikointia monipuolisia keinoja käyttäen, ryhmässä ja tiimissä toimimisen taitoja, epämukavuusalueella toimimista, vieraan kulttuurin tapoja ja ruokailutottumuksia, kielitaito kehittyi ja itseluottamus lisääntyi roppakaupalla!

Huomenna aamulla alkaa kotimatka, toivomme tasaista lentoa ja auringonpaistetta myös Suomeen!

Kirjoitti Mia