Viimeinen päivä Tallinnassa!

30.5.2018

Kohta päästään takaisin Suomeen. Kämppä on siivottu ja viimeiset jääkaapilla olevat ruuan rippeet syöty.


Tänään saatiin viimeinenkin Arduino projekti valmiiksi ja tästä projektista olemme todella ylpeitä.

Oli hienoa päästä Viron kulttuurin syövereihin ja päästä opiskelemaan Astangussa!

Kiitos matkan järjestäjille!

Viimeiset päivät Tallinnassa!

28.5

Viimeisen viikon aihe oli saada meidän robotti toimimaan, meidän piti vähän korjailla koodia että robotti tajuaisi pysähtyä hyvissä ajoin ennen seinää ja vaihtaa suuntaansa. Loppujen lopuksi saimme koodin toimimaan niinkuin sen pitikin ja robotti toimi moitteetta.



Kirjoittanut Lassi Parviainen


29.5

Näytimme robottimme kykyjä muutamalle muulle vaihto-oppilaalle jotka tulivat Astanguun Saksasta, ja he olivat erittäi kiinnostuneita Arduinosta ja mitä kaikkea siitä voi tehdä. Tämän jälkeen aloitimme seuraavan pienemmän robotti projektin, tämän robotin tehtävä on lukea mustaa rataa infrapuna sensorilla ja kulkea sitä rataa pitkin itsenäisesti.



Kirjoittanut Lassi Parviainen

Viimeinen viikonloppu Tallinnassa

Viikonlopun aamuina kahvit juotuani, menin käymään muutamaan otteeseen vanhassa kaupungissa syömässä ja metsästin tietysti pokemoneja Pokemon GO-sovelluksella. Sunnuntaina kuitenkaan ei puhelin pysynyt kädessä, koska ilma oli niin suotuisa, että minun oli pakko lähteä nopea tempoiselle lenkille musiikin tahdistamana
vanhan kaupungin poikki.

Iänikuinen Arduino projekti

Seuraavan tekstin on alunperin kirjoittanut Lassi!


23.5.

Olen itse kipeänä kämpällä mutta, onneksi Elias ei tätä pöpöä saanut, hän meni normaalisti kouluun jatkamaan meidän robotti projektia. Viestittelimme aktiivisesti WhatsApp:in kautta ja projekti jatkui hyvin, robottiin lisättiin kolmas sensori ja tämä paransi sen suoritus kykyä ja maaston hahmottamista.

Arduinoja Astangussa Osa 2

Viides päivä Astangussa ja kuten arvata saattaa, teimme taas Arduino projekteja.


Tänään yritimme tehdä robottiauton. Tähän asti olemme vain saaneet sen liikkumaan.




Miten tämän robottiauton pitäisi siis toimia?

Tästä projektista pitäisi tulla sellainen auto,
joka hyödyntäisi ultra-ääni sensoria välttääkseen erilaisia esteitä esim. seinää.

Ensimmäinen viikonloppu Tallinnassa

Ensimmäinen viikonloppu yksin Tallinnassa tai ei nyt ihan täysin yksin, koska onhan minulla seuraa!

Lassi lähti kyllä vanhempiensa luo viikonlopuksi mutta, onneksi ohjaajamme Petri oli perheensä kanssa, ottanut minut mukaan kiertelemään vanhaa kaupunkia.

Päätimme yhdessä käydä museoiden yönä KGB-vankilamuseossa mutta, päästyämme KGB-vankilamuseon läheisyyteen, huomasimme jonon olevan aivan liian pitkä.

Kävimme KGB-museon sijasta Kaupungin museossa ja apteekkimuseossa.

Lauantai päivän lopuksi hyvästelin ohjaajamme ja hänen perheensä, vanhan kaupungin edustalla.

Arduinoja Astangussa

Viides päivä Tallinnassa ja neljäs työpäivä Astangussa.


Tänään pääsimme minulle tutun Arduinon pariin Astangussa.


Mikä on Arduino? Arduino on eräänlainen mikrokontrolleri eli niin sanottu älykäs piirikortti.
Sillä pystyy rakentamaan parhaillaan robotin, jos tekijä niin haluaa.


Teimme Arduinolla perusharjoituksia ja sitten saimme tehtäväksi tehdä Arduinolla LED-lamppusarja, joka käyttäytyisi "Ritari-ässä" tyyppisesti.

Työpäivä Astangussa

Kolmas päivä Tallinnassa ja toinen päivä Astangussa.


Päivä alkoi hieman vaihtelevissa tunnelmissa, nimittäin vaihdoimme menetelmää, jolla kulkisimme Astanguun.



No matka ei tietenkään onnistunut täysin aikataulussa, mutta pääsimme sentään ajoissa tekemään töitä. (puurot jäivät kyllä välistä)


Päivän aikana pääsimme katsomaan tietokoneen sisälle ja jopa käsittelemään tietokoneen sisäisiä osia.



Työpäivän aikana tuli myös hieman ongelmia joidenkin tietokoneiden kanssa, jolloin pohdimme päämme puhki ongelman ratkaisemiseksi.


Työpäivän lopuksi saimme kaikki tietokoneet johonkin käyttökuntoon ja pääsimme vapaa-ajalle.

Matka Tallinnan keskiöön

Matkamme Viroon alkoi jo Tallink Megastarilta. Ennen lähtöä söimme laivalla vähän Burger Kingiä ja burgerien aikana lähdimme liikkeelle.


Matkalla Viroon kävimme laivan kannella.


Päästyämme Viroon tai tarkemmin Tallinnaan, menimme katsomaan omia kämppiä.


Kävimme päivän aikana Viru Keskuksessa ja jäimme päivän lopuksi kämppeihimme valmistautumaan seuraavan päivän tutustumiseen Astangun ammattioppilaitokseen.

Mirjan matkassa 11.5.2018

Kaikki loppuu aikanaan kuten myös tämä matka. Eilen torstaina ohjelmaani sisältyi karnevaaliasujen suunnittelua kesäkuun hyväntekeväisyyskulkuetta varten. Saimme oikean taiteilijan mukaan aamupäiväämme auttamaan suunnittelu- ja toteutustyössä. Hänen tehtävänään on luoda karnevaaliasut opiskelijoille tilaisuutta varten meidän suunnitelmien pohjalta.

Hyvästelimme myös Gwenin kanssa toisemme. Oli ilo olla hänen vieraanaan ja ohjauksessaan. 

Gwen ja minä hänen luokassaan.

Iltapäivällä pääsin tutustumaan palvelukeskukseen, jossa käy erilaisia kuntoutujia osallistumassa erilaisiin harrastuksiin tai palveluihin. Toimintakeskuksen työntekijöinä toimivat ohjaajat, joilla on jonkinlainen sosionomia vastaava koulutus kuin meillä Suomessa. Palkat  heille maksaa valtio tai alueellinen hallinto. Asiakkaat voivat ostaa haluamiansa palveluita vapaasti palveluseteleillä. He voivat ostaa palveluita eri paikoista - ei siis kaikkea tietystä samasta yksiköstä. Tämä aiheuttaa paineita henkilökunnalle tuottaa ja kehittää laadukasta palvelua asiakkaiden toiveiden mukaan. Palvelukeskuksen pyörittäminen on siis riippuvainen siitä, paljonko asiakkaat ostavat heiltä palveluita.

Toimintakeskuksen edustalta.

Tänään perjantaina ei ollut muuta ohjelmaa Gollegen puolesta kuin ns. paperityöt. Kävin täyttämässsä kv-vaihdon paperit ja sitten vietin päivää vielä kaupungilla ja tietysti lenkkeilemällä lähialueella. Yritin imeä itseeni vielä viimeiset mereltä tuoksuvat henkäykset meren rannalla. Ihailin purjeveneitä ja valtamerialuksia, jotka menivät menojaan Southhamptonin ja Cowesin välisellä lahdella.

Valtamerialus matkustajineen matkalla jonnekin.

Ajan saatossa kallistuneita ja sammaloituneita hautakiviä kirkkomaalla.

 Lenkillä ohimennessäni pysähdyin myös usein ohittamalleni vanhalle kirkolle hautausmaineen. Menneisyyden tuulet olivat läsnä kiireisen perjantai- iltapäivän liikenteen laitamilla. Aika pysähtyi :)

Yksi monista keskiaikaisista kivikirkoista saarella.

Huomenna lauantaina matka kotiin alkaa varhain ensimmäisellä lautalla Southhamtoniin muiden kiipulalaisten mukana. Matkasta jäi kotiin tuomisiksi vain hyviä muistoja monella tasolla. Pientä säätöä matkaan kuuluu aina, mutta kahteen viikkoon ei sisältynyt mitään ikävää.

Englanti on kaunis maa, jossa asuu miellyttäviä ja erittäin kohteliaita ihmisiä. Ihmisten asenne on yleisesti hyvin rento, välitön ja vapautunut. Oppilaitoksessa kaikkiin ja kaikkeen suhtauduttiin avoimesti ja postiivisesti. Koulutusjärjestelmässämme on eroja - ja mielestäni Suomen eduksi :). Olemme todellakin edelläkävijöitä monessa asiassa.Voimme olla ylpeitä omastamme, vaikka täälläkin asiat kyllä hoituvat.

Välillä on hyvä lähteä vähän kauemmas tarkastelemaan maailman menoa. Silloin näkee kotimaan arjen ja työelämän hieman uudessa valossa. Hienoa nähdä maailmaa, mutta mukavaa on tulla myös takaisin kotiin tuttuihin ympyröihin. Englannin kieltäkin sai harjoitella ja petrata niin paljon kuin itse jaksoin. Ja kyllähän minä jaksoin :)

Nyt pakkaamaan loput tavarat...ja vielä:  ennenkaikkea ISO KIITOS työnantajalleni tästä kokemuksesta!

Lähtötunnelmissa

10.5.

Eilen saimme nukkua pitkään, sillä koululle mentiin vasta iltapäiväksi. Koululla meitä oli vastassa Tara, joka vei meidät Riverside Centeriin, joka on kehitysvammaisten päivätoimintakeskus. Siellä pääsimme heti hommiin, Satu ja Jonna askartelivat ja tutustuivat paikkaan ohjaajien kanssa ja Kerttu ja Iida menivät ohjaajan, opiskelijan ja asiakkaan kanssa tekemään Riverside Centerin ruokaostoksia.

11.5.

Kävimme koululla viimeistä kertaa ja saimme todistukset projektista. Päivä on sujunut aikalailla pakkaamisen merkeissä. Lähtöfiilikset ovat ristiriitaiset. Osa porukasta odottaa jo innolla kotiinpaluuta, osa haluaisi jäädä vielä tänne.
Menemme tänään vielä koko porukan kanssa ulos syömään, sitten onkin edessä tosi lyhyet yöunet (ja toisilla uneton yö), sillä lähtö on on viiden aikaan aamulla. 

Valmat 9-10.5

Päivät ovat sisältäneet työtä ja vauhdikasta menoa. Alla oleva video panssarivaunun kyydistä ja ennen sitä pääsimme amupumaan.

Hyvää ruokaa George Inn ravintolassa.

Vielä torstaina työpäivän jälkeen ehdimme Godshilliin suklaakauppaan.

Viimeiset päivät Isle of Wightilla

Tiistai 8.5:

Aamulla keskustelimme oppijoiden kanssa pitkästä viikonlopun tapahtumista. Aamupäivällä keksittiin oppijoille ja työntekijöille kysymyksiä.

Osa vastauksista kirjoitettin tabletille.


Keskiviikko 9.5 :

Aamulla jakauduttiin kahteen ryhmään.
Jonna ja Kerttu menivät seuraamaan jossa oppijat tekivät tehtäviä historiasta. https://youtu.be/sdg6R2s-d04


Iida ja Satu seurasivat tanssisalissa järjestettävää Sherborne-menetelmää.

Illalla kävimme vielä Valma-ryhmäläisten luona pienessä Wellow`n kylässä.

Mitä eroavaisuuksia ja samankaltaisuuksia Suomen ja Englannin välillä:

Samankaltaisuudet:
Aika samanlainen koulutussysteemi, kasvaa samoja kasveja kuin Suomessa, julkinen liikenne on samankaltainen, samankaltainen näkemys sosiaali-ja terveydenhuollossa, kehitysvammaisilla samankaltaiset oikeudet,

Eroavaisuudet:
Erittäin vähän suojatietä (turvatonta kävellä).  Rahalla saa parempaa hoitoa ja koulutusta. Englannissa ollaan puheliaampia vieraille ihmisille. Englannissa vapaaehtoistyö on näkyvämpää. Täällä  on vaatteidenpesukone keittiössä. Pistorasia pitää laittaa erikseen päälle. Kokolattiamattojen päällä on mattoja. Vessassa on kokolattiamatto. Sipsejä välipalana. Koulun alueella käy jäätelöauto.

Mirjan matkassa 9.5.2018 

Keskiviikko. Päivääni sisältyi kierrätystä, joka on osa opiskelijoiden koulutusohjelmaan kuuluva merkittävä osa. Opiskelijat suorittavat kierrättämisen ja kestävän kehityksen kokonaisuutta tänään keräämällä meren rannalla muovijätettä ja muuta roskaa. Muovijätteen määrä luonnossa on noussut täällä Britaniassakin yhdeksi isoksi aiheeksi kaikkialla. Silti täällä vaikuttaa siltä, että kierrätys ja varsinkin jätteiden lajittelu ei toimi samalla tavalla tehokkaasti ja systemaattisesti kuin meillä Suomessa. Teemaan ei pääse ihan selkeästi käsiksi. 

Vuoroveden mukana rannalle ajautuu myös kaloja, jotka jäät kuivalle maalle kuolemaan. Kuivuessaan suola jää niihin. Kuivana kalat muistuttavat stryroksin palasia - niitähän minä tietysti keräsin innoissani :)

Rannalla keräämässä muovijätettä, jota löytyi ilahduttavan vähän.

Iltapäivällä opskelijoilla oli jälleen liikuntaa. Pelasimme samoja pallopelejä kuin viikko sitten. Tampereen opiskelijat osallistuivat tällä kertaa mukaan. Oli mukava myös todeta, kuinka taitavia ja rohkeita täkäläiset opiskelijat ovat erilaisissa liikuntasuorituksissaan. Kaikki saavat runsaasti positiivista kannustusta suorituksistaan ja henkilökunta on aidosti mukana tekemisessä. 

Opiskelijoiden ohjauksessa on erityistä myös se, että ohjaajat ja opettajat vaihtuvat pitkin päivää. Opiskelijat tottuvat erilaisiin ihmisiin ja tilanteisiin. Myös ryhmien koko vaihtelee  parista kolmesta opiskelijasta lähes pariinkymmeneen opiskelijaan. Ohjaajia on ryhmissä paljon, lähes kaikilla on omaohjaaja.

Opiskelijoiden päivän tavoitteet ovat henkilökohtaisia ja usein hyvin pieniä. Dokumentointi tapahtuu edelleen käsin lomakkeille. Omaohjaaja kirjaa myös havainnot päiväkohtaisesti opiskelijan kansioon.

Collegessa opiskelijoiden tietoja, tekemisiä ja havaintoja kirjataan käsin lomakkeille päivittäin. Keskustelimme, miten Suomessa opiskelijan tiedot kirjataan vain  sähköiseen järjestelmään. Tässäkin oppilaitoksessa ollaan menossa samaan suuntaan vähitellen.

Keskustelemme myös brittien koulujärjestelmästä. Koulutusasteen menevät suurin piirtein samoin kuin meillä. Koulutusen rahoitus sen sijaan on erilainen kuin Suomessa. Mitä pidemmälle täällä opiskelee, sitä enemmän koulutuksesta joutuu itse maksamaan. Myös erilaiset apuvälineet ovat opiskelijoille omakustanseisia. Jos opiskelija tarvitsee uuden pyörätuolin, hankitaan se pääsääntöisesti hyväntekeväisyystyöllä. Koululounas on opiskelijoille omakustanteinen. Opiskelijat syövät - kuten täällä muutenkin- melko epäterveellisesti. Sipsit , virvoitusjuomat ja ylipäätään teolliset tuotteet ovat arkipäivää opiskelijoiden  ruokavaliossa. Tervellisestä ruoasta puhutaan oppilaitoksessa ja kannustetaan syömään terveellisesti, mutta toteutus jää usein puheen tasolle. Myös suomalaisesta kouluruokailusta ja ravitsemuskasvatuksesta keskustellaan. Olemme monessa asiassa todella edelläkävijöitä. 

Päivän päätteeksi käymme vierailemassa Yarmouthissa valmalaisten luona. Oli mukava viettää yhteistä aikaa kaikki yhdessä. myös maaseudun "rauha"oli hyvä kokea pikkukaupungin turistiruuhkan keskellä.

Maalaismaisemaa Yarmouthin kylässä.

Yarmouthin kylän talojen tyyliä: vanhat olkikattotalot ovat maaseudulla tuttu näky.

Valmalaisia maalaismajoituksensa edustalla tamperelaisten kanssa.

Ja päivän sää: Aamulla lähdin liikkeelle sortsimeiningillä. Iltaa kohti sää jäähtyi dramaattisesti. Nyt yösadetta odotellessa :(