tiistai 9. toukokuuta 2017

Tiistai Räpinan puutarhakoululla, Virossa

 Aloitimme tänään floristiikalla. Tehtävänä oli kehikkokimppu, johon kehikko rakennettiin itse rautalangasta. Saimme mielestäni vähän huonot ohjeet, yhteinen kielemme oli huono englanti, joten rautalankaosuudesta ei tullut itselläni kovinkaan symmetristä. En muutenkaan jaksanut laittaa kaikkeani tähän työhön, halusin vain kokeilla tekniikkaa. 

12 rautalankaa teipattiin yhteen kukkateipillä ja vierekkäisiä kieputettiin toistensa ympärille. 


 Noh, menettelee. :)


 Kehikkoon työnnettiin oksia sopiva määrä.


Lopuksi aseteltiin kukat ja vihreät tavalliseen tapaan spiraaliin kehikkoon. Minulla vaaleanpunaista ruusua, inkaliljaa ja traakkipuun oksia. Kehikkoa ei lopulta valmiista työstä juurikaan näy. Jä'in miettimään, olisiko pitänyt käyttää vielä enemmän risuja, mutta olin tyytyväinen näinkin. 


Valmis kimppu. 


Rintakoriste, joka kasattiin liimaamalla terälehtiä pahville. En tykännyt, mielestäni kukat on kivempia kuin pelkät terälehdet. Ehkä en ollut tässä tarpeeksi luova? En ole ikinä nähnyt mitään vastaavaa, joten en tiedä, miten kikkailla.


 Iltapäivällä siistimme yhden talon istutusalueita haravan kanssa. Alue oli katettu talven ajaksi lehdillä, jotka eivät olleet ehtineet maatua, joten roskaa tuli paljon. Lehtiroska kuljetettiin noin 10 minuutin kävelymatkan päähän kottikärryillä, mikä oli typerää. Matka oli kyllä kaunis ja kärryt kevyet, mutta aikamoista ajan haaskausta, kun lähelle olisi hyvin voinut tuoda lavan.




 Komposti oli ihanaisessa valkovuokkometsässä koulun alueen laitamilla.


Tämä kukka on virolainen voikukkaa vastaava rikkaruoho. Näitä kasvaa kaikilla nurmialueilla. 

Iltapäivällä lähdimme kylää katsomaan.


Luterilaisessa kirkossa on messu yhdeltätoista sunnuntaina ja Lauraa innostaisi mennä, joten mahdollisesti käymme katsomassa tätä paikkaa tarkemmin silloin. 


Räpinan värikkäitä taloja. Monet, ellei jopa useimmat talot ovat poikkeuksellisen värisiä Suomeen verrattuna: minttua, kirkkaankeltaista, ruskeaa... Yhdessä meni laudoitus viistoon. Kävimme katsomassa kirjakauppaa ja yhtä Provintsi kohvik kahvila/ravintola/baaria, jonka sisäänkäynti näytti aivan joltain hobitin oviaukolta ja ovesta sisään meneminen oli päivän jännittävin tapahtuma. Oikein viihtyisä paikka. Sinne uudestaan.

T. Susanna

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti